sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Talo 97, Pispala

Talven jo käännyttyä pienen askeleen valoa kohti pääsimme lopulta aloittamaan tälle  keväälle suunnittelemamme kirjailijakotimatkat. Tuntui aika mukavalta tehdä välillä kenttätyötäkin lukemisen lisäksi. Lumisateisena lauantaina 25.2. suuntana oli Tampereen Pispala ja siellä Lauri Viidan kotimuseo.

Annamari oli jo alkutalven aikaan käynyt sähköpostikeskustelua museonhoitaja Satu Engblomin ja Pispalan Moreenia edustavan Mårten Sjöblomin kanssa. Saimme etuoikeuden päästä tutustumaan museoon talvella sen ollessa muuten yleisölle kiinni. Museota oli lämmittykin ihan meidän vierailuamme varten.

Näkymät Viidan kodin pihalta alas järvelle olivat upeat talven valkoisuudessakin. Kirjailijan lapsuuden- ja nuoruudenkoti on rakennettu aikanaan hienolle paikalle ikkunat kohti Näsijärveä. Museolle meitä tapaamaan tuli Mårten Sjöblomin ja Satu Engblomin
lisäksi eläkkeellä oleva rakennusmestari Risto Rajala, Pispalan Moreenin miehiä hänkin ja
alusta asti mukana museohankkeessa. Kaiken lisäksi Rajala oli nuoruudessaan asunut nyt museon pienenä näyttelytilana toimivassa asunnossa. Lauri Viidan kotimuseossa
meidät otettiin ystävällisesti ja asiallisesti vastaan.

Museonhoitaja Engblom kertoi Pispalasta, Lauri Viidasta ja hänen elämästään Pispalanharjulla. Mårten Sjöblom kuvasi tarkasti museon syntyvaiheet 1970-luvulla, saimme yksityiskohtaista tietoa siitä, miten kymmeniä vuosia yksityisasuntona olevasta talosta oli
päättäväisellä talkootyöllä tehty Lauri Viidan elämästä ja kirjailijantyöstä kertova toimiva pieni ja varsin autenttinen museo. Ja  siitä, miten työ jatkui edelleen.

Museonhoitaja Satu Engblom kertoi kirjailija Lauri Viidan  nuoruudesta Pispalanharjulla.


Tukevan tietopaketin huipennukseksi Risto Rajala kertoi perheensä elämästä tässä talossa 1940-luvulla. Vielä silloin taloihin haettiin vesi lähellä olevasta jakelupisteestä ja pihan perällä sijaitsi jokaisen perheen oma huussi yhdessä isossa ulkohuonerakennuksessa. Saunassa käytiin jossakin Pispalan kuudesta yleisestä saunasta.


Mårten Sjöberg (vasemmalla kuvasa) ja Risto Rajala tietävät kaiken Lauri Viidan kotimuseon rakennuksesta
ja sen historiasta.


Pispalanharjun pienissä asunnoissa asui tuolloin paljon nuoria perheitä pienine lapsineen, leikkikavereita riitti. Nuorena poikana Rajala sai kesäisin nukkua talon ullakolla omassa rauhassaan. Ullakkohuoneen ikkunasta näki kauas järvelle. Joskus lauantai-iltana
voi laskea yhdellä katsomalla neljäkymmentä järvellä liikkuvaa venettä. Vene oli siihen aikaan melkein jokaisella, sitä käytettiin sekä kalastukseen että viikonlopun huvisouteluihin.

Lauri Viidan kotimuseon osoite on vuosien varrella muuttunut useamman kerran. Kun Pispalaa aikanaan rakennettiin, ei alueella ollut minkäänlaista asemakaavaa, talot rakennettiin miten haluttiin sikin sokin pitkin harjua. Aina, kun uusi talo tuli valmiiksi, sille annettiin vain järjestysnumero, mikä kertoi kuinka mones talo oli alueelle valmistunut, kadut ja katujen nimet tulivat paljon myöhemmin. Risto Rajala kertoi nuorena poikana löytäneensä talosta laatan, jossa kerrottiin, että talo oli numero 97. Lauri Viita vietti siis lapsuutensa ja nuoruutensa osoitteessa Pispala 97.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti