torstai 14. kesäkuuta 2012

Toinen syrjähyppy naapurikirjailijan kotiin


Kun kirjailijamuseot ovat muuttuneet melkein pakkomielteeksi, piti vielä toisen kerran lähteä merta edemmäs kalaan. Sillä aikaan kun Annamari ja Jari tutustuivat Lammin taloon Sammatissa, minä lähdin Viroon. Nykyjään Tarttoon pääsee lentämällä, ja sieltä ei ole kuin seitsemisen kymmentä kilometriä Võrun kaupunkiin.

Võru on pieni etelävirolainen kaupunki, jossa eli ja asui virolaisten Lönnrot Friedrich Reinhold Kreutzwald (1803–1882), lääkäri ja kansalliseepos Kalevipoegin kokoaja. Kreutzwaldin komea talo valtavine puutarhoineen sijaitsee kaupungin parhaalla paikalla. Talossa on jäljellä kaikki kirjailijaperheen huonekalut, jopa kotona sijaitseva lääkärinvastaanotto on paikoillaan.  Lääkäri-kirjailija eli komeasti, välillä jopa yli omien varojensa. Hänen saksalainen vaimonsa vaati komeutta ja sitä hän sai pikkukaupungin vaatimattomista puitteista huolimatta.

Kreutzwaldin lääkärin vastaanotto museossa.


Talokokonaisuuden lisäksi museoon kuuluu laaja puutarha, joka oli paikoillaan jo Kreutzwaldin aikaan. Kuten Lönnrot, hänkin oli kiinnostunut yrttien kasvattamisesta ja kasvien terveysvaikutuksista.

Talon komeissa saleissa vieraili myös vaatimaton Elias Lönnrot. Kaksi suurmiestä tapasi toisensa 1830-luvulla kun kansalliseepostyöt eivät Kreutzwaldin kohdalla olleet vielä alkaneetkaan. Mistä miehet puhuivat, sitä ei tietenkään tiedetä, eikä varmaan sitäkään, millä kielellä he puhuivat. Kreutzwaldin vaimo ainakin käytti keskustellessa lähinnä vain saksaa.

Kreutzwald-museossa oli taulu, johon oli piirretty Lönnrotin matkat Lounais-Virossa ja hänen tapaamiaan ihmisiä.


Museokokonaisuus on kadehdittavan hienosti hoidettu. Pihapiirin sivurakennuksissa olevia näyttelyitä Kalevipoegin kuvituksista olisi voinut tutkia vaikka kuinka pitkään. Kalevalan vakaaseen ja vanhaan Väinämöiseen verrattuna Kalevipoeg on kuvattu reippaaksi ja vahvaksi kultakiharaiseksi nuorukaiseksi.

Võrusta matkani kulki kohti Setunmaata ja sen museoita, mutta se on kokonaan toinen juttu.

1 kommentti:

  1. Ohhoh, onpas samaan aikaan eläneillä lääkäri-kansanperinteenkerääjä-kirjailija-herroilla ollut erilaiset olot. Varmasti heillä on ollut paljon keskusteltavaa. Miten ovatkin kiinnostuksen kohteet voineet osua noin yksiin!

    VastaaPoista